VAIHTO

Vaihdan wordpressiin koska lol ei jaksa.

Tänään, tässä ja nyt

En ole mikään erityinen jouluihminen, joten jätin myös blogini joulutoivotukset ja muuta pohdinnat kokonaan sivummalle. En ala niitä myöskään retrospektiivisesti tässä muistelemaan. Joulu tuli, oli ja meni.

Sen sijaan kiehtovampaa on astua Ragnarök-vuodelle 2012 ja pohtia että mikä oli tilanne tähän aikaan vuosi takaperi.

Vuonna 2011 opiskelin vielä Rovaniemellä ja käytän tässä nyt termiä "opiskelu" hyvin väljästi, kun lähinnä hakkasin päätä seinään ja mietin että miksi olen opintojeni suhteen niin hirveän saamaton. Oikeastaan kulutin aikaa enemmän Lapin Ylioppilasteatterin toiminnassa, mikä sinäänsä tuntui antoisammalta kuin opiskelu

itsessään.

Väittäisin että vika oli opiskelupaikassa, mutta oikeasti vika oli kyllä ihan korvienkin välissä. Motivaatioon ja viitseläisyyteen vaikuttaa aina eniten se millaisen ajatusmaailman on itselleen onnistunut luomaan. Samaa marinaa voisin jatkaa täällä Turussakin, mutta hallaa tekisin siinä vain itselleni.

Kun katson rovaniemeläisten opiskelutovereiden valmistumisilmoituksia, niin nostan aina imaginaarista hattuani. He taplasivat läpi jotain sellaista jota itse en vain jaksanut. Silti jos joku alkaa nitisemään minulle, että "heitit kolme vuotta hukkaan", niin saavat minun puolestani pompata järven kivikkoisempaan päähän. Muutto Turkuun on ratkaisuna parasta mitä olen tehnyt ja jos joku kokee aikaisemmat opinnot "hukattuina vuosina", niin minua ei juuri voisi vähempää kiinnostaa.

Silti Turussa huomaan kuinka vanhat tavat eivät kuole nopeasti. Rovaniemellä totuin sluibaamaan kurssien kanssa ja siirsin tehtäviä aina seuraavalle päivälle. En saanut tiettyjä fuksivuoden kursseja suoritettua ikinä. Tämä on jotain sellaista mikä nostaa rumaa päätä esille vieläkin; olen aina dead-linejen kanssa heilumassa.

Voin vain kuvitella kuinka siistiä olisi kerrankin palauttaa essee joka olisi kunnollisesti viimeistelty. Jos jotain voisin vuonna 2012 todella siis alkaa harjoittamaan niin se olisi säännöllisempää ja aikataulutetumpaa elämää.