Murskaavat maanantait

Päivän hauskin asia on apteekkien reseptilääkkeiden liukumäet.

Jos kärsit suuresta unirytmin ailahtelusta, niin väitetysti paras ratkaisu korjata rytmi on valvoa kokonainen päivä ja sitten painua nukkumaan seuraavana yönä. Samalla kannattaa myös varmistaa, että valvottu päivä on tekemistäytteinen, tai muuten ajelehdit kotia ja pamahdat nukkumaan.

Tällainen oli minun maanantai, joka starttasi itsensä kello 8.00 kun lähdin kipittämään kohti Ranskan tuntia. Pimeä ja sateinen ilma tuskin tekee mistään kaupungista mielyttävän näköistä eikä Turku ole tässä suhteessa poikkeus.

Ranskan tunti alkoi jo viestittää merkkejä siitä että minun univajeeni alkaa ilmoittaa olemassa olostaan. Istun penkillä kuulokkeet päässä kuin horrostilassa oleva turska.

Ranskan tunnilta matka jatkui kohti sukupuolentutkimuksen seminaari-istuntoa ja siitä apteekkiin. Tässä välissä koin suuren kysymyksen.

KUKA IHME ALBINOSOI LEHTIÄ?!?!

Oikeasti. Aluksi kuvittelin että joku oli levittänyt vessapaperia pitkin ruohikkoa, sen tarkemmin

kysymättä itseltäni että miksi ihmeessä joku tekisi niin. Albiinolehtiä oli pitkin katua ja Medihelin landzonen viereistä pihaa. Lehdet eivät olleet edes kokonaan valkoisia vaan ainoastaan toiselta puolelta värjäytyneitä.

Päiväni päättyi lopulta viimeiseen luentoon hamaslääkäreiden sielunmekassa Dentalissa, joka jaksaa aina ihastuttaa kliinisyydellään.

Nyt olen puolikuollut ja nälkäinen. Mutta sainpas sentään hoidettua apteekkikeikan, palautettua kalakukkoranskanaineen (älä kysy) ja vietyä korvaavuuspapereita tiedekunnan kansliaan.